tiistai 30. huhtikuuta 2013

Alkumalja testi..

Eilen siis aloin tekemään (tai siis nyt jo vois sanoo toissapäivänä) koeversioo tosta meidän alkumaljasta.. Mun tyhmä pääni vaan ei sitten hoksannut sitä että karkeissahan on liivatetta ja sehän sitte hyytelöityy kylmässä :D No aamulla sain kyllä sen "sulatettua" sitten takasi nestemäiseks... täytyy siis sitten häihin jäähdyttää se juuri ennen tarjoilua, että se ei ehdi hyytelöitymään :) 

Tossa äsken sitten maistelin sitä vähäsen, että miltäs se nyt sitten maistuu.. Aika reippaasti se viina sieltä läpi puskee, mut kyllä se nallekarkkikin siinä maistuu :) Mutta alkumaljaks se on kyllä vähän liian tujua, että taidan vielä kokeilla olisko se parempaa kun sulattaa veteen karkit eka ja sit vasta viinaan..ainakin siitä lähtee prosentteja sillä pois ja se on ihan hyvä juttu noin kun on alkumaljasta kyse.. illalla sitten vähä tujummat juomat. Oli se shotti kyllä noinkin hyvää, mutta ei tähän tarkotukseen vielä täydellistä.. mut onneks mulla on nyt aikaa vähän testailla että kuinka käy. :)
 

















On toi shotti aikas tollasta siman väristä ja äitinikin luuli sitä simaksi, kun aluksi sen näki :D Häissä alkumalja tarjoillaan kyllä erilaisesta lasista kuin tuo mikä kuvissa on, vaikka nuo lasit on kyllä kauneimmat lasit joita omistan (ja aikas monia erilaisia niitä minulta löytyy...johtuen ehkä vähän ammatistakin), niitä vain ei minulla ole kovin montaa ja on varmasti vaikea samanlaisia löytää 120:lle hengelle. 


Loppukevennykseksi vielä: 



Viime vuonna paistamani munkit.
HAUSKAA VAPPUA!!

-S-

Makeup

Yöllä eksyin googlesta katselemaan meikkikuvia, sillä itselläni ei vielä ihan ole selvillä vesillä millaisen meikin haluan.. Aina olen tykännyt smokey eys meikistä ja eniten sellaisen tyyliset sitten kolahtaakin. 

Tää on aikas kiva ja sopis kyl ihan häämeikkiinkin.
(kuva napattu täältä)

Tääkin on aika kiva, mutta toi ylempi on ehkä vieläkin kauniimpi.
(kuva täältä)


Myös tämä on kaunis, mutta oiskohan tää vähän liian musta jo?
(kuva täältä)


Tämä on ehkä yski mun suosikeista, ellei ihan suosikki.
(Kuva löytyi täältä)



Mitäs mieltä muut on näistä??

-S-







maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kukkakimppu..

Mä oon jotenkin niin rakastunut noihin liljoihin, että haluaisin kyllä hääkimppuunikin liljoja. Vielä en ole käynyt missään kukkakaupassa kyselemässä kimppuja ja hintoja, mutta kai sen vielä kerkiää?? Tykkään aika yksinkertaisista kimpuista, joten varmasti se oma kimppu tulee olemaan yksinkertainen, ei mitään suurta ja blingiä..Blingiä on muutenkin jo (ehkä jopa liikaa). 

Jokin tämän tyylinen voisi olla kiva... ehkä vain ilman tuota harsokukkaa.
(kuva: löytyi täältä.)
Tämäkin on ihan kiva, mutta tykkäisin ehkä enemmän pelkistä liljoista.
(kuva löytyi täältä.)

Tämä on yksi suosikkikimpuistani, joita olen katsonut. :)
(kuva löytyi täältä.)

Täytyy varmaan kun kukkakauppaan menee, niin ottaa mukaan näitä kuvia, jotta on helpompaa tilata sitten mieluinen kimppu. Pian kyllä varmaan täytyy alkaa jo käydä kukkakaupoissa kyselemässä hintoja ja muutenkin että kuinka pystyvät tekeen yms.. Meille kun ei häihin pahemmin oikeita kukkia tule.. Ulos olen ajatellut pöytiin laittaa luonnonkukkia, mutta muuten en halua kauheasti oikeita kukkia.. Ei olisi kiva, että kaikki allergiasta kärsivät sitten aivastelisivat tai saisivat vielä pahempia oireita. 


P.S Tein tänään koeversion meidän alkudrinkistä..eli ei meille ei tule skumppaa, vaan shotti :D Eikä mikään ihan tavallinen kasipallo, salmari, tai fisutouhu vaan meille taitaa tulla NALLEKARKKIshotti :) Huomenna koemaistan tuon sekotuksen, mutta uskon että se on hyvää.. on se kivaa olla ammatiltaan tarjoilija kun voi vähän koetella omia aivojaan, kuinka mikäkin juttu toimii ;) Myöhemmin kerron sitten onnistuiko vai oliko sittenkin totaalinen floppi. :D

-S-


sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Puvun sovitusta ja saippuakuplia..

Mekin, niin kuin monet muutkin, päätimme että meidän häissä puhallellaan saippuakuplia eikä missään tapauksessa heitetä riisiä (täällä ei tietääkseni edes saakaan heittää riisiä..eikä vissiin kyllä missään muuallakaan).

Saippuakuplapullot ostin Tuurista häätapahtumasta, josta löytyi aika edullisesti nuo pullot.
Pullot oli sellaisenaan aikas tylsän näköiset, joten rakas isosiskoni (joka on myös kaasoni) sitten halusi koristella pullot ja hienot pullot hän saikin aikaiseksi. Pulloja on nyt 24, joten kaikille niitä ei riitä, mutta uskoisin että ainakin nuo lapset tykkäävät sitten niitä puhallella ja miksi ei muutama aikuinenkin. ;) 







pieni kurkistus pukuun ;)
Tänään sitten menimme siskoni kanssa sovittamaan tuota hääpukuani, nyt kun on kaikki kengät ja alusvaatteetkin ostettuna. Oli se taas vain hieno tunne pukea puku päälle<3 Samalla siskoni pääsi harjoittelemaan nyöritystä (hänen kun pitää osata se sitten heinäkuussa ;)). Samalla anoppini katsoi sitten kuinka paljon pukua tarvitsee lyhentää. Anoppini siis hoitaa tuon lyhentämisen, kun ammattitaitoinen ompelija on. Ei tarvitse kuin muutama sentti lyhentää, kengät kun on niin korkeat niin ei tarvitse ihan niin paljoa. Hieman kyllä pelotti kun anoppi sanoi että kiipeäppä niiden 14cm korkojesi ja puvun kanssa tuonne pöydän päälle niin katsotaan kunnolla se lyhentäminen. Ei muuta kuin kunnon tuki siskosta ja anopista että pääsi tuolin kautta kiipeämään pöydälle...oli jokseenkin hölmö tunne seisoskella siinä keskellä pöytää :D Alas tulo olikin sieltä sitten vielä pelottavampaa kuin itse kiipeäminen. Ei siinä paljoa nähnyt minne sitä jalallaan astui, mutta onneksi turvallisesti ja ehjänä pääsin alas. :) Nyt vain sitten odottaa jo niin innolla heinäkuuta, että todella saa tuota pukua pitää päällään. Kyllä varmaan sulhanenkin tykkää. :)

Löysin muuten youtubesta hyvän videon josta näkee kuinka tuo nyöritys kuuluu oikein tehdä. 

Samalla sovitusreissulla sitten anoppi kysyi mielipidettäni morsiusneito(jen) pukuun. Hän oli löytänyt jostain ompelulehdestä todella nätin puvun ja sellaiset mekot hän sitten ompelee noille pienille prinsessoille. Tulee kyllä tytöistäkin oikein kauniit <3 

Tälläistä siis tänään ;)

-S-

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Askartelua..

Kesti hetken miettiä, että millaisiksi haluan hääkarkit.
Mietin karkkibuffaakin, mutta jotenkin tuli tunne että se ei
ehkä ihan toimisi meidän häissä, joten siitä ajatuksesta luovuin
Meidän karkkiaskit<3
kyllä aikas äkkiä.

Tylli- ja organzapussukat ei oikein sytyttänyt, joten piti keksiä jotain ihan muuta.. törmäsinkin sitten sitten tähän tulitikkuaski-ideaan. Lähdinkin sitten Tiimariin katsomaan saako sieltä näitä askarteluaskeja. Kyllähän niitä löytyi, mutta aika kalliiksiolisi sieltä tullut ostaa askit. Päätimmekin mieheni kanssa, että ostamme askit tikkuineen ja suojaamme karkit sitten jotenkin, jotta niihin ei tartu tikkujen rikkiä (vai mitä lie niissä on :D).

Askit kun oli ostettu, alkoikin sitten askartelu. Ensinnä vuorasimme askit ihan tavallisella valkoisella paperilla, jotta saamme askin etiketit ja raapaisupinnat piiloon. Sen jälkeen liimasimme askin ympärille lilaa lastunarua. Seuraavaksi liimasimme pitsinauhaa alareunaan ja lisäsimme tarratimantin pitsiin. Lopuksi vielä kirjoitin hopealla tussilla nimikirjaimemme ja kylkiin päivämäärän ja vuosiluvun. Toisessa kyljessä siis on 20.07 ja toisessa 2013. Näitä askeja teimme mieheni kanssa 120kpl.

Karkeiksi en halunnut mitään perinteisiä suklaasydämiä, vaan meillepä tulee ihania nallekarkkeja <3 ja lisäksi vielä joitain muita (toista karkkia en ole vielä päättänyt) ja siis tyylillä että jokainen saa karkkiaskin, ei vain yhtä karkkia. Odotan jo niiiiiin innolla meidän häitä<3


Tässä ohje liljoihin, jonka olen tehnyt. Yhteen liljaan tarvitaan
siis viisi neliötä, joista kustakin tulee yksi terälehti. :)
Meidän pöytäkoristeisiinkin pääsen vähän myös askartelemaan. Ostin ikeasta maljakoita joihin ajattelin laittaa hiekkaa ja sitten upottaa itse tehdyn pahvililjan ja lisäksi maljakkoon sidotaan ympärille violetti nauha. Nuo pahvililjat on aikas helppoa tehdä, mutta tässä minun versiossani vie aika paljon aikaa kun niitä tekee, koska halusin koristella terälehdet lilalla nauhalla. Siskoni on auttanut minua tekemään liljoja, mutta vieläkin ne on kesken..on tässä onneksi vielä muutama kuukausi aikaa tehdä niitä. :)
Tältä nuo liljat sitten näyttävät valmiina. 


















-S-

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Vähän ehkä Blingiä

Nyt on hankittuna kaikki tarvittavat korut ja hepeneet häitä varten. :)
Nyt vain innokasta odotusta, että saan käyttää niitä.

Noin kuukausi sitten kävin kampaajani kanssa etsimässä minulle tiaraa. Aikaisemminhan olin jo ihastellut Morsiusgalleriassa yhtä tiaraa, joten sinne me sitten suuntasimme. Hääpuvun ostosta tuttu myyjä siellä sitten avusti meitä katselemaan tiaroita. Harmikseni enää sitä tiaraa jota olin katsonut ei sitten saanutkaan enää. Sovitin ainakin 20 toinen toistaan
kauniimpia tiaraoita. Onnekseni kampaajani oli mukana makutuomarina, jotta saatiin katsottua tiara joka sopii sitten myös kampausideaan joka hänellä on. Lopulta sitten löysinkin oikein kauniin tiaran, tuon tuossa kuvassa olevan. <3 Samalla reissulla tuli sitten ostettua vannehame hääpuvun alle, joten nyt ei tarvitse miettiä kuinka vaikeaa se kävely sitten tuleekaan olemaan. :D

Kun tiara ja vannehame oli ostettu, suuntasimme sitten vielä Koskikeskukseen. Halusin käydä samalla katsomassa josko löytäisin korut vielä itselleni, eli korvikset ja kaulakoru oli hakusessa. Kiersimme kaikki mahdolliset koruliikkeet mitkä vain tiesimme koskarissa olevan, mutta ei, en löytänyt koruja jotka olisivat minua miellyttäneet. Kävimme sitten vähän muuten shoppailemassa ja aivan vahingossa löysimme vielä yhden korukaupan. Päätimme että käydään nyt vielä sieltä katsomassa mitä olisi tarjolla. Ja kyllä, sieltähän minä sitten löysin minua miellyttävät korut. Lisäksi vielä kyseisestä kaupasta tarttui matkaan hiustenpidennykset, jotta saadaan mahdollisimman kaunis kampaus sitten hääpäivänä. Ja ei ollut kallis kauppa tämä Expressions.
 

Tuon näköiset korut siis itselleni ostin. Tykkään niistä kyllä ihan hirveästi, vaikka eivät mitään kalliita merkkikoruja olekaan. :) Varsinkin tuohon kaulakoruun olen rakastunut <3

Joskus aikaisemmin kun olimme Tuurissa käymässä, kun siellä oli jonkinlainen häätapahtuma, niin kävin Nahkapaikasta ostamassa itselleni juhlalaukun häitä varten. Olen siitä ehkä vähän erikoinen nainen, että en omista kovinkaan montaa laukkua, joten niiden ostaminen/valitseminen ei ole kovin helppoa. Onneksi kuitenkin löysin yhden joka silmää miellytti.

Vaikka laukuista en ihan niin paljoa ymmärräkään niin viimeaikoina olen suorastaan rakastunut kenkiin. Tulikin sitten yhtäkkiä hankittua kolme paria aivan mielettömiä kenkia ja sitten vielä siskoni, joka on myös kaaso toi äidin kanssa minulle saksasta aivan mielettömän upeat kengät. Kengistä joita hankin, niin yhdestä parista tulikin sitten minun hääkengät. En halunnut mitään perinteisiä hääkenkiä, vaan sellaiset kengät joita voin käyttää sitten uudelleen myöhemminkin. Ja mielestäni olin aika nokkela, kun ostin kahdet samanlaiset kengät(eri väriset), jotta voin nyt opetella kävelemään niillä ja totuttamaan jalkani, sillä niissä on kuitenkin 14cm korko, kiilakorko tosin, mutta kuitenkin. Kerran jo harjottelinkin ulos mennessä kengillä kävelyä ja se sujui kyllä paremmin kuin odotin, eikä tullut edes jalat kipeäksi. Eli hyvältä näyttää häitä ajatellen.
Tältä näytti nuo tuliaisiksi saadut kengät <3



Ja nämä sitten ovat ne hääkengät <3






















Tänään tuli sitten vielä hankittua alusvaatteet Change-liikkeestä, jotta pääsen vielä sovittamaan hääpukua ja katsomaan tarvitseeko sitä muokata ollenkaan. Sovittaessa ensimmäistä kertaa puku istui todella hyvin, oli ainoastaan liian pitkä, mutta nyt kun nuo kengät lisää ihan kiitettävästi minulle pituutta niin voi olla ettei pukua tarvitse edes lyhentää. Oli muuten yllättävän helppoa ostaa sopivat alusvaatteet kun ammatti-ihminen auttoi ja vielä tarkisti, että ovat varmasti oikean kokoiset. Ainut pikku ylläri oli kun autossa katsoin vasta kuittia että mitä tuli ostettua, niin ei nyt ihan hirveän halvalla päässyt, mutta jos kerran eläessään ostaa oikeasti kunnolliset alusvaatteet niin eiköhän se ole sen arvoista. Sukkanauhaakin minulle koitettiin liikkeestä myydä, mutta minäpäs olenkin tehnyt sen jo ihan itse :) Kaupoissa ja liikkeissä, kun olen katsellut, niin tuntuu että kaikki sukkanauhat on vaaleansinisiä ja se ei käy minulle sitten mitenkään. Päätinkin että oikean värisen saan parhaiten tekemällä itse. Siispä yksi ilta otin neulan ja lankaa käteen ja aloin ommella ja no, mielestäni ihan nätti siitä tuli. Valmistin sukkanauhan siis kimalletyllistä, pitsinauhasta ja tarratimanteista. Tylliä on kolme kerrosta ja alla on myös kuminauha. Tuossa yläpuolella näkee millainen siittä tuli. :)

Näillä varusteilla + hääpuvulla sitten varustaudun hääpäivänä (jaiks siihenhän on enää alle kolme kuukautta), joten eiköhän siitä tule kaunis päivä <3

-S- 

perjantai 19. huhtikuuta 2013

The Sormus

Sormuksen suhteen me lähdettiin aika ajoissa liikkeelle, jotta ehdimme löytämään mieleisen sormuksen.
Netistä tutkailin sormuksia ja ihastuin filigraanisormuksiin. Ensinnä löysin Kalevalan filigraanisormuksen, joka oli aivan mielettömän kaunis, mutta aivan liian kallis meidän budjettiimme..ei auttanut muu kuin alkaa etsimään  muita filigraanisormuksia. Lopulta löysin KultaSydän- sarjan josta löytyi muutamakin erilainen filigraanisormus ja vielä meidän budjettiin sopivaan hintaan. 

Ongelmaksi sitten kävikin, että mistäpä tuota kaunista sormusta saisi sitten ostettua. Mieheni kävi kysymässä eräästä tutusta kultasepänliikkeestä saisiko sieltä kyseistä sormusta, mutta vastaus oli ei. Liikkeestä vielä kerrottiin että kyseistä sarjaa voi olla hyvin vaikeaa löytää, koska jälleenmyyjiä ei ole kovin montaa. Aloinkin sitten etsimään netistä listaa josta näkyisi jälleenmyyjät noille kauniille sormuksille (minulla oli siis niistä kaksi vaihtoehtoa jotka olivat sellaiset jotka kävisivät sormuksekseni). Lopulta löysin listan ja onnekseni sieltä pamppasi silmiini liike joka on kilometrin päässä kotoani. :) Ei muuta kuin sinne siis. Liikkeestä löytyi vielä yksi kappale toista sormusta joita olin katsonut, toinen malli oli jo loppuunmyyty. Sovitin sormusta ja se oli yhden koon liian iso. Sormus menikin siitä pienennettäväksi ja sen jälkeen kaiverrettavaksi. 

Tänään kävinkin hakemassa sitten sormuksemme. Kaiverrutimme niihin vain päivämäärät, sillä minun sormukseeni ei olisi mitään muuta mahtunutkaan, sillä siinä on vain pieni tila mihin pystyi kaivertamaan. Kotona oli jo pakko laittaa sormusta vähän sormeenkin. En millään malta odottaa että pääsen käyttämään sitä, on se vain niin kaunis <3 

Vieresä vielä kuva sormuksista. Miehelläni on siis aivan tavallinen keltakultainen sormus ja minulla siis valkokultainen filigraanisormus <3

Kultasepänliikkeessä meitä muuten kehuttiin siitä että olemme ajoissa liikkeellä. Monet kuulemma tulevat todella myöhään katsomaan sormuksia ja näin ollen niiden kanssa tulee kiire..sesonkiaika se kultasepälläkin kesällä on. Nyt olenkin iloinen, että oma sormus on kotona tallessa, eikä tarvitse pelätä että onko se valmis hääpäivänä. 

-S-

torstai 18. huhtikuuta 2013

Bändin hankinta..helppoa vai ei?

Mun vastaukseni tähän on että EI. Aloin jo viime vuoden puolella etsimään bändiä meidän häihin. Aluksi kysyinkin yhtä lempparibändeistäni ja näyttikin siltä että siinä se on ja että helppo hommahan se olikin, mutta sitten tuli matkaan mutta. Bändille tulikin ylitsepääsemätön este ja näin ollen jälleen oltiin ilman bändiä. No nettihän on pullollaan kaikenlaisia bändejä, joten miten niin muka vaikeaa löytää sopivaa? 

Asiaa ehkä olisi helpottanut jos itse olisin ollut täysin tietämätön mitään musiikista, mutta onnekseni tai surukseni kuulen melko heti että osaako bändi oikeasti soittaa vai ei. Minulle on ollut erityisen tärkeää se, että laulaja ei vain läpilaula biisejä vaan oikeasti elää ne biisit. Kaikki ihmiset ei välttämättä edes kuule eroa läpilauletun ja eletyn biisin välillä, mutta minulla se kyllä särähtää korvaan ja pahasti. Kunnon bändiähän ei sinänsä ole vaikeaa löytää, ellei ole sitten sellaista pikku estettä mikä meilläkin: budjetti. Meillä bändiä varten on varattu n. 1000€ ja se on aikas pieni raha, vaikka monien korvaan se saattaa kuulostaa kovalta. Halvemmallakin toki voi löytää bändejä, mutta tasokin on yleensä sitten sen mukainen (toki jostain voi löytyä hyvä halvemmallakin). Useimmat hääbändit kuitenkin on hinnaltaan alkaen 1500€. 

Meillä vielä kaikenlisäksi ei ollut hakusessa mikään perinteinen humppabändi, vaan enemmänkin bilebändi, joka kykenee myös soittamaan häävalssit ja niiden kanssa vähän tanssittavaa musiikkia. Lähettelin useille kymmenille bändeille tarjouspyyntöjä, mutta AINUTKAAN bändi ei vastannut, ei ainakaan kunnolla. Yksi bändi esimerkiksi lupasi laittaa tarjouksensa, mutta koskaan sitä ei minulle ole tullut (siitä on melkein puoli vuotta kun tarjous piti tulla).

 Lopulta kävi sitten niin että laitoin vielä muutamalle bändille tarjouspyynnön ja sitten napsahti sähköpostiin viesti vieraalta muusikolta. Viestissä tämä muusikko kertoi että hänen ystävänsä (jolle olin laittanut tarjouspyynnön) oli antanut hänelle yhteystietoni ja kertonut että etsin hääbändiä, joten hän halusi kysyä saisiko hän antaa tarjouksen omasta bändistään. Vastaukseni oli TOTTA KAI. Tarjous tuli ja kuuntelin netistä jokaisen soittajan erikseen, että kuinka ne soittimet käsissä pysyy ja miltä se laulu kuulostaa ja sen jälkeen tartuin tarjoukseen ja näin ollen meillä on hääbändi. Parasta on että tämä bändi pystyy soittamaan ihan minkälaista musiikkia tahansa ja että he sopivat meidän budjettiin. :) Oli suuri helpotus kun bändi löytyi. 

Kun bändi oli löytynyt olikin aika valkata häävalssi(t). Jo monta vuotta olen ajatellut että minun häävalssini on Akselin ja Elinan Häävalssi. Rupesin kuitenkin miettimään että Akseli ja Elina on niiiiin hidas valssi, että tanssitaidoton sulhaseni on todella vaikea opettaa tanssimaan kyseinen valssi.. Päätin kuitenkin että haluan kuulla tuon valssin häissäni, joten siitä tuli sitten toinen häävalssi, vanhempainvalssi. Aloin youtubesta etsimään valsseja ja kysyin myös äidiltäni tietäisikö hän sopivaa valssia. Äiti ehdottikin omaa häävalssiaan, mutta se ei ollut ihan sellainen mistä itse tykkäisin ja sulhanenkin sanoi siihen ehdoton ei. Ei auttanut muu kuin alkaa vain etsimään ja etsimään.. lopulta törmäsin youtubessa Janne Raappanan kappaleeseen Kaksi onnellista, ja voi vide että oli kaunis valssi. Tykästyin siihen heti ja kuunnellutin sulhasella ja myös sieltä tuli vihreää valoa joten siinä se oli, meidän häävalssi. :) Kuunnellutin valssin äidilläkin ja kuulemma tippa linssiin tuli. Uskon että valitsimme oikean valssin. :) 

Tässä vielä linkki kyseiseen valssiin, jos sattuu jollekin olemaan oudompi: 
Kaksi Onnellista

Ja linkki vielä Akselin ja Elinan häävalssi

-S-

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Unelmien hääpuku

Ajattelin, että sen oikean hääpuvun löytäminen olisi todella vaikeaa, mutta itse löysin pukuni yllättävän helposti. Kauan kyllä tutkailin netin ihmeellistä maailmaa ja löysinkin toinen toistaan upeampia pukuja ja harkitsinkin jo tilaavani erään puvun netistä. Onneksi en sitä kuitenkaan tilannut, sillä tutkailin vähän mitä mieltä muut ovat olleet ko. nettiliikkeestä ja selvisi että useimmat olivat sitä mieltä että heidän tuotteiden laatu oli erittäin huonoa ja jotkut eivät olleet edes koskaan saaneetkaan pukuaan, vaikka oli tilannut ja maksanut. Harmi että tuollaisia nettikauppoja on olemassa.. :/

Jossain vaiheessa huomasin että Tampereella Morsiusgalleriassa oli syysmyrsky viikot menossa, mikä tarkoitti sitä että siellä on paljon kauniita pukuja HALVALLA. Päätin että sinne on päästävä. Ongelman vain tuotti se, että en meinannut saada makutuomaria mukaani. Kaasoa pyysin ensinnä, mutta hän ei päässyt lähtemään ja äitinikään ei päässyt ja sisko ei saanut lapsenvahtia, jotta olisi voinut tulla. Tuli tunne että nyt tämä homma menee pieleen ja pahasti, ajattelin että jos en sinne pääse, jää unelmien puku saamatta. Jostain keksin sitten että kysyn siskoni kaveria, joka on tuntenut minut ihan lapsesta asti mukaan. Siskoni kaveri sitten pääsi lähtemään kanssani käymään Morsiusgalleriassa. 

Liikkeeseen mennessä toivoin, että siellä olisi vielä tilaa päästä sovittamaankin pukua, koska aikaa ei ollut varattu ja en varmasti ole ainut morsian joka etsii unelmien pukuaan. Kuitenkin pääsin kun pääsinkin sovittamaan pukuja. Sovitin ainakin neljää erilaista pukua, joista sitten oli yksi unelmieni hääpuku (jota sovitin ainakin 3 eri kertaa, oli se vaan niin ihana). Makutuomarinikin oli sitä mieltä että kyseinen puku oli kuin nakutettu minulle. Enpä silloin siinä sitten kauaa miettinyt, kun sanoin että sen puvun otan ja sainkin puvun heti mukaani. Nyt vain odotan että koska taas pääsen pukemaan tuon mailman ihanimman puvun päälleni. Puku päälläni oli niin kaunis olo, ettei parempaa enää voi ollakaan. Samalla reissulla sovittelin myös tiaroita ja yhden mieleisen löysinkin, mutta päätin kuitenkin että myöhemmin menen sitten kampaajani kanssa uudemman kerran katsomaan niitä. Oli helpottavaa löytää kaunis puku edullisesti ja vielä ajoissa. Kuvaa en puvusta viitsi tänne laittaa, jotta mieheni ei sitä vahingossakaan näe, haluan pitää puvun häneltä kuitenkin yllätyksenä kirkkoon asti. :) Sen verran puvusta voin paljastaa, että se on A-linjainen, yksinkertaisen kaunis Special Dayn puku. :)
-S-

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kutsut

Minulle oli jo alusta asti selvää, että kutsut teen ihan itse. Onhan ne painatetut kutsutkin toki kauniita, 
mutta jotenkin mielestäni itse tehty on kuitenkin aina persoonallisempi. Ja kuitenkin kun kerran osaa/pystyy itse tekemään, niin miksi ei :) Aikaahan tuo vain vei ja ehkä vähän rahaakin :D
Kävinkin ostamassa korttitarpeita sinellistä ja tiimarista. Sinellistä löysin lilaa pahvia ja kaunista japanilaista
paperia johon kutsujen teksi sitten tulostettiin. Tiimarista ostin satiininauhaa ja pehmosydämiä joilla kutsut koristeltiin..niin ja sormustarroja. :) 

Tältä näyttää nuo korttitarpeet, joista sitten syntyi meidän hääkutsut. Näiden lisäksi liimasin vielä vaaleansiniset timantit noihin pehmosydämiin. (siniset timantit tulevat toistumaan monessa eri asiassa meidän häissä)

Valmiista kutsusta minulla ei ole vielä kuvaa, mutta voipi olla että nappasen niistäkin kuvan ennen kuin laitan ne postin matkaan. :) 

Korttien teossa minua auttoi toinen kaaso, mieheni ja bestman, mutta suurimman työn kyllä tein ihan itse. 

Kutsun lisäksi teimme pienen infolappusen, sillä kaikki teksti mitä kutsuun olisi pitänyt saada mahtumaan, ei millään olisi mahtunut. Kutsussa itsessään vain on ns. kutsu runollisemmassa muodossa ja paikka ja aika selviää myös siitä. Infolappuseen laitoimmekin sitten tarkat osotteet ja ilmottautumispäivät yms. tärkeät tiedot. 
Nyt vain sitten odotellaan koska voi postin mukaan kutsut laittaa, kun ei nyt viitsi kuitenkaan ihan hirveän aikaisin niitä lähetellä. Mutta ehkä tämän kuun lopussa jo kuitenkin pistämme ne postin matkaan. Eihän tässä kuitenkaan ole kuin reilu 3kk aikaa enää.. melkein jo jännittää :)
-S-

Miten tähän päädyttiin..

Nuorena tyttönä sitä tuli aina haaveiltua omista häistä ja siitä että SE OIKEA tulee ja kosii..
No meillä ei mennyt homma ihan niin kuin tyttösenä haaveilin.. Oikeastaan mitään oikeaa 
kosintaahan ei ole vieläkään tapahtunut.. ennemminkin naimisiin meno oli yhteinen päätös, niin 
kuin kihloihin meneminenkin oli. 

Olin jo kauan puhunut miehelleni, että haluaisin naimisiin. Mieheni ei ollut kauhean innostunut asiasta, ennen kuin vasta viime syksynä. Mieheni oli kuvitellut että kun sanon tahtovani naimisiin, häiden pitäisi olla tyyliin kahden viikon päästä siitä.  No syksyllä sain miehelleni sanottua että haluan kesähäät ja sitten aloimmekin jo katselemaan kalenterista varteenotettavia päiviä. Lopulta päivä löytyi ja lyötiin lukkoon: 20.07.2013 tulee olemaan meidän hääpäivä. Kun päivä saatiin päätettyä, niin käskin mieheni seuraavana päivänä heti varaamaan kiron. Aluksi olin vähän epäileväinen että varaako mieheni kirkkoa ollenkaan, vai oliko puhetta vain, mutta kuinkas ollakaan, hän varasi kirkon. Näin me siis tähän päädyttiin..yhteisellä sopimuksella :) Vaikka vielä välillä vähän salaa toivon, josko hän vielä kosisikin, vaikka hääjärjestelyt onkin jo kovalla vauhdilla menossa eteenpäin.
-S-

Once upon a time...

Tästä se kaikki sitten lähtee..
Ajattelin aloittaa itse kirjoittamaan hääblogia, jotta vähän itsekin pysyisin kärryillä siitä mitä tässä nyt oikein tapahtuukaan. :) 
Tähän mennessä olen kyllä saanut häitä jo suunniteltua paljon, eihän aikaakaan enää ole ihan hirveästi, mutta ketäpä sekään haittaa..ei minua ainakaan. Toivottavasti tästä blogista irtoaa jollekin muullekin joskus jotain. :)
Enjoy!
-S-